R & A Australiassa: Sydney

Canberrasta matka jatkui kohti Sydneyä. Matkalla auto alkoi täristämään ärsyttävästi. Ensin vaihdettiin (=Aku vaihtoi) yhden renkaista, mutta se ei auttanut. Vielä toisen kerran jouduttiin vaihtamaan, ja sitten alkoi matka sujua toivotulla tavalla. Oltiin päätetty ajaa Sea Cliff Bridgen kautta, jonka Akun sisko oli bongannut somesta, ja laittanut kuvan siitä meille. Saavuttiin kyllä täydelliseen aikaan sinne, aurinko oli juuri laskemassa. Monet muut olivat myös tulleet ihailemaan kallion vieressä kulkevaa siltaa ja merimaisemaa.

Korkeuksista, mutkaisilta teiltä näkyi myös kivasti pikkukaupunkien valot ja rannat ihanasti. Niin lähellä jo kaupunkia oli hankala löytää yöpaikkaa, mutta löydettiin lopulta jokin parkkipaikka yönviettoa varten. 

Aamusta ajettiin Jannalin juna-aseman läheisyyteen, jätettiin auto siihen ja hypättiin junan kyytiin kohti Sydneyn ydintä. Me suunnattiin Akun kanssa oopperataloa ihmettelemään, ja Mia meni omia reittejään, koska oli jo kerran kaupungin nähnyt. Matkalla kohti oopperataloa, tuli joku J-E-S-U-S!kulkue, jotka lauloi ja antoi Akullekin sellaisen palmunlehtihommelin. Oli kiva turisteilla, ja kulkea kävellen kaupungilla. Toki tällaisena ihmettelijäpersoonana näin myös paljon sellaista, mistä en pitänyt, sillä sen kokoiseen kaupunkiinhan mahtuu aivan joka sorttista ihmistä. Harmissani seurasin, kuinka läjä ihmisiä valui Sealifeen ja sieltä ulos, ne onnekkaat kun saa viettää siellä vain niin kauan, kuin on tarpeeksi saanut viihdykettä... Ylemmän luokan kansalaiset, joista loisti välinpitämättömyys, kulutusjuhlakansa jne. No juu.

Käytiin kauppakeskuksessa haukkaamassa syömistä. Vegaaniruokapaikkoja olisi varmasti ollut vaikka ja mitä, mutta kun ei niistä tiedä ja etsiminen on aina oma hommansa, niin turvauduttiin ostariin – sieltä yleensä löytyy. Yhdestä ruokapaikasta vilisti ulos paniikissa oleva rotta. Voi surku, että säälitti sutiva poloinen! Useimmat ihmiset eivät sitä huomanneet, vaikka se puikkelehti pöytien ja tuolien välistä. Ruokapaikan tyypit jäivät katsomaan sen perään silmät pyöreinä. No, se oli selkeä, ettei siitä ainakaan tilattu evästä...

Käytiin katsomassa Darling harbouria joltakin sillalta ja sitten suunnattiin Bondi Beachille. Yleensä jengi menee sinne ihan biitsille, me saavuttiin iltahämärällä samaan aikaan, kun mielettömät ukkospilvet lähestyi niemen toiselta puolelta ja salamat välkkyi. Erilainen kokemus, mutta vaikuttava!

Kun Mia oli takaisin remmissä, lähdettiin juoksemaan kaatosateessa läheiseen baariin, jossa treffattiin sen toimittajaystävä. Käytiin vielä aasialaisessa syömässä, ja sitten suunnattiin takaisin autolle.

Ajeltiin vielä tunti pois kaupungista, jotta vältyttiin päiväsajan ruuhkat. Nopea oli Sydney-vierailu.

R & A Australiassa: Canberra

Canberraan saavuttiin torstaina 6. huhtikuuta. Menimme lounaalle Akun isotädille ja -sedälle, Aunelle ja Simolle, missä tavattiin heidän lisäksi myös Akun äidin serkku, Eeva. Lounaspöydässä oli myös ruisleipää, jota taidettiin jokainen reissulainen syödä useampi kuin yksi pala... Saatiin nähdä vanhoja valokuvia Australiasta ja myös Suomesta, joissa esiintyi monia sukulaisia, kauempia ja ihan niitä lähimpiä. Yksi niistä sattui juuri soittelemaan Suomesta Skype-puhelun ja kutsui meidät sinne aamukahville – tullaan! Lounaan jälkeen suunnattiin Eevan luo, jossa oli tarkoitus majoittua.

Pienen hengähdystauon jälkeen lähdimme taas liikenteeseen. Eeva vei meidät Canberran puu-puutarhaan, kukkuloilla oli eri puulajeja (myös koivuja jossain päin!) järjestelmällisissä riveissä. Ylhäältä näkyi myös kaupungin tekojärvet, jotka toi Suomen mieleen. Yhteen metsään oli myös tehty kiva BBQ-paikka. Ilta-aurinko kurkki puiden välistä sinne, ja siitäkin tuli Suomi-ikävä!

Sitten ajettiin ylös Mount Stromlolle, jossa oli tähtitorneja, sellaisia pyöreäkattoisia. Kaukanalähellä oli suuri metsäpalo (tai metsän tarkoituksellinen poltto-operaatio?), josta nousi synkät, suuret savut, ja levittyivät kaupunkia ympäröivien vuorten huippujen ylle. Ne ja auringonlasku oli aika mielettömän hieno näkymä.

 

 

Siellä taisi olla joku tapahtuma alkamassa päätellen auto- ja ihmispaljoudesta. Niillä oli mukana aivan jäätävän kokoisia, kalliin näköisiä tähtientiirailuvälineitä, siis isompia kuin ne itse ihmiset olivat! Alueella oli myös ihmisiin tottuneita kenguruitakin mupeltamassa evästä massuihin, jotka eivät meidän poppootakaan karkuun lähteneet.

Pimeän tultua ajettiin vielä Black Mountainille, jossa oli Telstran puhelintorni. Mentiin hissillä korkealle huipulle, ja ihasteltiin kaupungin valoja sieltä. Puhelinmuseosta bongattiin myös Nokian kapula.

Seuraavana päivänä käytiin aamupäivällä ostoksilla kauppahallin tyylisessä paikassa, josta saatiin ostaa suomalaisia herkkuja, Marianneja, ruisnäkkäreitä yms. Tämän jälkeen lähdettiin jatkamaan edellispäivänä kesken jäänyttä turisteilua. Suunnattiin ylös eräälle näköalatasanteelle, josta näkyi sekä vanha, että uusi parlament house.

Sitten käytiin sotamuseossa, jossa vietettiin pidempi tovi. Se oli mielenkiintoista, mutta rauhaarakastajana oli myös tavallaan ahdistavaa ja surullista nähdä ja lukea niitä juttuja. Todentuntuiset äänet lentokonesalissa oli pelottavia. Säikähdin myös niitä vahanukkelentäjiä ja tarkkailijoita, jotka huomasin kurkkivan lentokoneista. Jäin tuijottamaan erästä ohjaamossa istuvan selkää, ja odotin, että kohta se kääntyy ja säikäyttää mut. Jatkoin matkaa, ja sanoin mielikuvitukselle, että rauha nyt...

Viimeisenä kävimme itse parlant housessa ja sitten suuntasimme syömään Banana leaf-ravintolaan.

Seuraavana aamuna oli meidän trion aika jatkaa matkaa kohti Sydneyä. 

R & A Australiassa: Yea ja Yarrawonga

Jolongista lähdettiin huhtikuun 2. päivänä aamusella. Päätettiin käydä Phillip Islandilla, koska siellä kerrottiin olevan pigviinejä, mutta infopisteellä selvisi, että niidenkin näkeminen maksaa, joten skipattiin se homma. Harmaa sää ei oikein inspannut meitä muutenkaan. Käytiin vähän kyyläämässä surffareita ja suklaatehtaalla ottamassa suklaapigviineistä kuvat. 

Sitten jatkettiin matkaa määränpäänä Yarrawonga. Matkalle osui pikkuinen söpö kylä, Yea, jonne ihan nimen puolesta täytyi jäädä. Oli jo pimeäkin, joten parkkeerattiin urheilukentän vieressä olevien vessojen lähistölle. Oltiin odotettu kovasti meidän illallista, joka oli seitantäytettyjä pitapocketeja. Mä siinä innoissani toista syödessäni huomasin, että kuulkaa kamut, nämä leivät on homeessa. Byyyh! Ei kuoltu kuitenkaan edes seuraavana päivänä. 

Aamupalan jälkeen lähdettiin käppäilemään ympäri Yeaa. Oli taas kivoja kahviloita ja putiikkeja. Käytiin joogapaikassa kysymässä sen päivän ohjelmistoa, ja sovittiin joogahetki sille iltapäivälle. Postitoimiston edessä sympaattinen vanhempi mies alkoi jutustelemaan australialaiseen tapaan kaikenlaista meidän kanssa. Lounas syötiin autolla ja neljäksi suunnattiin joogapaikkaan, jossa huomattiin että meidän kolmen lisäksi ei ollut muita osallistujia. Mutta kivaa oli! :D

Joogan jälkeen lähdettiin ajelemaan kohti Yarrawongaa, jonne saavuttiin illalla pimeällä. Matkalla nähtiin aika hieno näky, kun peltoja poltettiin. Aamulla nähtiin päivänvalossa, että minnepä oltiin tultu. Hieno paikka oli tosiaan, joen varrella. Naapurikaravaanin musta iloinen koira tuli kaveeraamaan meidän kanssa ja sotki mun kaikki vastaviikatut vaatteet, mutta mitenpä voisi sellaiselle siitä suuttua, kun oli niin söpö?! Itsehän minä siinä pihalla niitä aloin viikkailemaan... :D

Aku oli saanut idean, että vuokrataan vene ja otti asian hoitaakseen. Käytiin kaupassa ostamassa evästä järvelle ja siellä hämmennyin, kun kysyin Mialta ja Akulta, että eikö nää ois hyviä crackereita? Ja sitten joku random siinä vieressä sanoi suomeksi, että joo tosi hyviä! :D Kaksi suomalaista siinä. Venereissu oli kyllä aika tosi kiva, vaikka mä ensin vähän jänskämurjotin. Päästiin myös Mian kanssa molemmat ohjaamoon! Järvi oli Lake Mulwala, jolla pyörittiin (käytiin New South Walesin puolella veneellä!). Näyttäväksi sen teki järvestä kohoavat kuolleet puut, jotka jatkuivat oikeasti loputtomiin. Se oli aikoinaan ollut metsää, mutta padon takia siihen sitten tuli vesi, tai jotain tällaista.

Veneajelun jälkeen pyörähdettiin autolla myös New South Walesin puolella. Mä huomasin viereisellä golfkentällä maassa liikettä, ja nähtiin iso vanhuskilpikonna, jolla oli superpitkä kaula! 

Sitten vähän kiukuteltiin iltaan asti itse kukin (eli me kaksi toisillemme), mutta sellasta se joskus on. Ajettiin samaan paikkaan nukkumaan Murray-joen varrelle. Vessareissulla satuin kurkkaamaan sinne pitkän pöntön pohjaan ja eipä enää vessattanutkaan, kun pöntön pohja kuhisi valkoisia toukkia – YÄÄKKK!! 

Seuraava päivä taidettiin aika pitkälti vain posottaa autolla eteenpäin. Sen verran pysähdyttiin, että käytiin Alburyssa Aquatic centerissä. Oltaisi haluttu nähdä myös Snowy mountainsit, jonka vuoksi poikettiin reitiltä jonkin verran, mutta eipä niillä nyt olisi ollut edes lunta... :D Sopiva yöpaikka löytyi illan tullen Murrumbatemanista läheltä seuraavaa määränpäätä, Canberraa.