Reynellassa majaillessa käytiin yhtenä iltana treffeillä Mai Kitchenissä. Syötiin alkupalaksi spring rollsit ja vegetable skrewerit satay- kastikkeen kanssa - mmm! Pääruoaksi Aku tilasi vegaanista "kanaa" joka oli aika säälittävä pikkumaissiversio. Ei lähelläkään kanaa. Mutta mun vege beef oli törkeen hyvää!
En saanut mistään varsinaista työpaikkaa koko Adelaide-aikana, mutta tylsinä päivinä, kun Aku oli töissä ja mä selailin nettiä, innostuin vapaaehtoistyöstä ja sainkin paikan vinniesiltä eli Saint Vincent De Paul Societylta, jonka retail shopissa (kirpparilla) työskentelin. Ekana
työpäivänä lähdin hyvissä ajoin pojottamaan bussipysäkille ja
stressasin tapani mukaan "apua, kommunikointia bussikuskin kanssa".
Työpaikalla kaikki otti mut hyvin vastaan, ja ne tykkäs musta
siellä paljon. Aku tuli kotiin töistä raakakakkupalan ja oranssin
kynsilakan kanssa, jotka se oli käynyt ostamassa Everything
Veganista mun ekan työpäivän kunniaksi <3
Sinne se vei mut sitten seuraavana
lauantaina. Shoppailtiin ihan mukavasti siellä, mutta ei hirveemmin
mitään turhaketta? Suihkusaippua, dödö, protskujauhe, testiin
ihanaa mantelifetaa (ei-turhake!!!) ja vegepekonia, hiusväri
myöhempää käyttöä varten, hiuslakka Akun pehkolle... No, joo,
ehkä vähän turhakkeita, muttaaa... :DD
Vegaanikaupan jälkeen suunnattiin syömään Nageviin
niin lihankaltaiset pekoni-pihviburgerit että piti oikein keskeyttää
syöminen ja varmistaa, että seinillä ja menussa luki varmasti 100%
plant-based. Huh! Peta oli koonnut juuri Vegan ultimate guide,
Adelaide- listan, (too bad!) joten etsittiin myös listalta löytynyt
24/7 LEIPOMO! Jossa syötiin berliininmunkki ja vadelmapommi kahvien
kera. Noh, koska meillä oli herkkupäivä, niin illallahan
pyöräytimme vielä itsetehtyä pitsaa neljä kappaletta. Oli niin
pullamössötyttöolo että huhuhhh. Mutta olin niin iloinen ja
kylläinen.
Seuraavana Aku tuli herättämään, että
tuu aamupalalle. Ja se oli käynyt kaupassa, kun mä luulin että se
lähti vain käymään hetkeksi vessassa... Ja sitten pöydässä oli
vegaaninen egg and bacon breakfast. Oh my. Paras viikonloppu.
Maaliskuun alussa rohkaistuttiin ja
huudeltiin Facessa, että akroillaan every now and then ja yhtenä
sunnuntaina sitten järkättiin pikkuruinen akrosessio Vaughton
Ovalilla muutaman uuden tyypin kanssa. Sen jälkeen vielä pari muuta
kertaa saatiin sopimaan aikatauluihin erilaisilla kokoonpanoilla.
Sana kiiri meistä ahkerista nuorista
Elvin (se rouva, jonka katos korjattiin) ystävälle Lailalle, jolla käytiin pesemässä ikkunat ja Aku
sahasi muutamat palmunoksat. Seuraavana viikonloppuna kuskattiin Elvi
tervehtimään vanhaa ystäväänsä (se ei uskaltanut itse ajella
sinne päin isoja teitä, joten ystävykset olivat aina vain
puhelimitse yhteydessä.) Aku korjasi edellisellä kerralla
tutkimansa viallisen lampunkatkaisijan ja mä huuhtelin ja
järjestelin uudelleen lasivitriiniin 274 erilaista shottilasia.
Vanhat ystävät höpöttivät ja nauroivat. Oli kiva katsella sitä
yhdessäoloa ja iloa. Kun me oltiin saatu askareet valmiiksi, Laila
tarjosi ostamaansa Tia Mariaa. Se oli niin randomia, mutta hupaisaa.
Jo kun oltiin poislähdetty Elvi kertoi, että Laila oli puhelimessa
sanonut, että hän on niin onnellinen, että itkee oikein onnesta.
Miettikää, miten vaivattomasti saa iloa vanhemmille ihmisille
tuotettua!
Viimeisinä työpäivinä Vinniesillä pyysin kaikkia työkavereita kirjoittamaan positiivisuuslaput meidän positiivisuuspurkkiin. Olin myös leiponut tuplasuklaakakun (vegaanisen tietty! ;) ), joka sai hyvät arvostelut. Tiistain työporukassa oli lisäkseni Cathy Irlannista, Joanie Jenkeistä, Janet Englannista ja parina paivänä Francis, sekä molempina työpäivinäni sellainen "bestis" Glenys.
Keskiviikon porukkaan kuului mun lisäksi Julie Uudesta-Seelannista, Glenys ja Lynn ja vikana päivänä myös Alice.
Vinnies oli yksi parhaimmista kokemuksista ja muistoista ainakin tähän mennessä Australian reissusta. Ihmiset oli hirmu kivoja ja ne piti musta myös kovasti - niin kovasti, että viimeisenä päivänä sain niiltä pehmokoalan joka nimettiin tietysti Vinnieksi, sekä kortti lämpimillä viesteillä kaikilta ja tosi hyvän työtodistuksen. Niin ja tietty, ihan sikana HALPOJA vaatteita. Aikuisten vaatteet maksoi 2 dollaria, mutta mä sain vielä henkilökunta-alennusta, ja sitten jos sattui löytämään kivoja vaatteita silloin, kun oli joku spesiaalitarjous, että kesävaatteet 1 dollaria, niin siitäkin vielä puolet pois! Ja sitten Glenys sanoi, että kyllä sä voit ottaa jotakin ilmaiseksi, käytät kuitenkin vapaa-aikaasi täällä työskennellen. Löysin mm. Akulle uudet käyttämättömät työhousut, tilavan tekonahkalaukun, repun, paitoja, mekkoja, housuja... Siis ihan liikaa kaikkea.
No juu, Reynellassa suuri osa ajasta meillä kului myös auton laittoon, mutta se olkoon täysin oma postauksensa sitten myöhemmässä tulevaisuudessa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti