Perjantaina 31. maaliskuuta ajeltiin
Ballaratista seuraavalle yöpaikalle hyvissä ajoin, joka oli
O´Briens Crossing. Se on kyllä tähän astisista yöpaikoista mun
lemppari. Aika pitkään sai ajella sellaista kapeaa, mutkaista ja
mäkistä tietä taas, mutta se oli sen arvoinen. Alhaalla solassa
joen varressa (joka oli kyllä valitettavasti sillä hetkellä
kuivunut) jylhien kallioiden ympäröimänä oli niin sellainen olo,
että nyt ollaan luonnon helmassa. Käytiin vähän käpöttelemässä
jokea eteenpäin ja ihmettelemässä. Mä onnistuin tiputtamaan
avaimet, mutta onneksi löydettiin ne.
Jo autossa, ennen kun oltiin tultu
perille O´Briens Crossingille Akulle tuli tosi outo himo leipoa
kakku... Sillä oli mukamas hyviä ideoita kakkupohjaan (kikherneitä,
pähkinöitä ja kuivattuja aprikooseja), ja mä en vaan halunnut
uskoa, että se on nyt tosissaan kun se niin virnuili. No, autolle
päästyä kävelemisen jälkeen se alkoi blendailla pähkinöitä ja
kuivattuja aprikooseja keskenään ja loihti meille kakun, jonka se
vielä kuorrutti vegaanisella valkosuklaalla. Oli hyvää. Oikeesti.
Ballaratista oltiin ostettu kirpparilta
5 dollarilla Will&Grace-DVD tylsiä hetkiä varten ja Big W:stä
(Tokmannin tapainen) löytyi vielä unelmien täyttymys Moderni
Perheen 7. tuotantokausi, jota innoissamme oltiin alkamassa
katsomaan, kun ei nettikään toiminut. Sitten tajuttiin, ettei
tietsikassa oo levypaikkaa! Jäi sarjat katsomatta. Pelailtiin sitten
Uunoa ja mä luin Bridget Jonesia Akulle ääneen. Relattiin.
Parasta.
Aamupäivästä käytiin taas pieni kävelylenkki
heittämässä ennen lähtöä. Siinä joku mies tuli juttelemaan
Akulle, ja kertoi käyneensä useita kertoja siellä, eikä joki
ollut koskaan ollut kuiva ennen. Sinänsä harmi, mutta oli se silti
hieno :)
Lähdettiin ajamaan kohti Jolongia,
missä ystävämme Mia oli ollut heppojen kanssa töissä. Suunnitelma oli nukkua
yksi yö siinä farmin pihalla ja sunnuntaina aloittaa matka
kolmistaan. Aprillipäivän kunniaksi ajettiin hissukseen pihaan, ja
juksattiin Miaa, että vaihdelaatikko hajosi, tilataan uus, ja sen
tuloon voi kestää viikko, että me joudutaan nyt varmaan olemaan
tässä vähän pidempi tovi. Mia alkoi jo selittämään
työkavereilleen tilannetta, joten siinä vaiheessa oli pakko
paljastaa, jotta suuremmalta hämmennykseltä säästyttäisiin.
Käytiin illastamassa turhan kiireisessä, hienommassa intialaisessa
ja vähän suunniteltiin tulevaa reissua. Sunnuntaina lähdettiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti